Sensomotorinen valmennus
-refleksityöskentely
Refleksityöskentelyn tavoitteena on sammuttaa asiakkaan sensomotoriset refleksit, hermoston turhat liikemallit, ja vapauttaa hermosto toimimaan ilman näiden tuomia rajoituksia. Aktiivisina ollessaan sensomotoriset refleksit aiheuttavat turhaa kuormaa hermostolle, mikä voi näkyä niin fyysisinä kuin psyykksinä oireina.
Refleksityöskentelyn ensimmäisellä käynnillä kartoitan asiakkaan hermoston tilaa alkukartoituksella, testaan yleisimmät sensomotoriset refleksit ja ohjaan kotiharjoitteet. Jatkokäynneillä noin kuukauden välein väsytän aktiivisena olevia refleksejä, testaan edistymistä ja annan jälleen ajantasaiset kotiharjoitteet.
Refleksityöskentely on prosessi, jonka kesto on yksilöllinen, yleensä noin puolesta vuodesta vuoteen. Tärkeä tekijä refleksien sammumisessa ovat 5-15 minuutin mittaiset päivittäiset kotiharjoitteet.
Sensomotorisen harjoittelun taustalla on toiminnallinen neurotiede. Pitkän linjan uranuurtajia aiheen parissa ovat mm. Peter Blythe, Sally Goddard-Blythe, Jean Gibbons ja Robert Melillo. Suomessa asian parissa ovat pitkään työskennelleet mm. Marko Siivonen ja Veli Laurinsalo.
Lisää tietoa aiheesta mm. Suomen toiminnallisen neurotieteen yhdistyksen sivuilta (https://www.stoine.fi/).
Sensomotoriset refleksit
Sensomotoriset refleksit ovat ihmisen kehitykselle välttämättömiä automaattisia kehitysheijasteita sikiöaikana ja varhaislapsuudessa. Nämä primitiivi- ja spastiset refleksit kuuluvat ihmisen normaaliin kehityskaareen, niiden kuuluu syttyä ja sammua vaiheittain noin kolmeen ikävuoteen mennessä osana normaalia kehitystä.
Tunnetuin primitiivirefleksi lienee moro, jota vauvan neuvolakäynneilläkin seurataan. Moro-refleksi ilmenee, kun vauva säikähtäessään levittää raajansa auki ja tuo ne sitten takaisin keskilinjaan. Normaalisti moro sammuu noin 4 kuukauden ikään mennessä. Vauvaiän jälkeen aktiivisena ollessaan moro-refleksi voi aiheuttaa esimerkiksi pelkoja, arkuutta, hyökkäävyyttä, huonoa keskittysmikykyä ja ylivireyttä.
Kenelle?
Asiakaskuntani koostuu sekä lapsista että aikuisista. Refleksityöskentely sopii noin 6-vuotiaasta lapsesta alkaen.
Noin 70 prosentilla aikuisista on aktiivisia refleksijäänteitä. Refleksien sammuminen / integroituminen saattaa jäädä vaillinaiseksi jo vauvaiässä. Näin voi käydä esimerkiksi, jos vauva ei konttaa ollenkaan tai konttaamisvaihe jää hyvin lyhyeksi ennen kävelemään oppimista. Refleksit saattavat myös syttyä
uudestaan myöhemmin elämässä esimerkiksi päähän kohdistuneen iskun, leikkauksen tai kovan psyykkisen kuorman seurauksena.
Refleksien vaikutuksia
Aktiivisten sensomotoristen refleksien vaikutus on yksilöllistä. Joillakin ne aiheuttavat fyysisiä kipuja ja palautumisen haasteita, toisilla oireilu saattaa näkyä stressin sietämisessä ja henkisessä jaksamisessa. Myös oppimisvaikeuksien ja adhd-tyyppisten oireiden taustalla saattaa olla aktiivisia primitiivirefleksejä.
Refleksien vaikutuksia voivat olla mm.:
arkuus, säikähtelevyys, pelot
hyökkäävyys
väsymys, uniongelmat
kirjoittamis- ja lukemisvaikeudet
matemaattiset vaikeudet
tuntoaistin herkkyys
heikko keskittymiskyky
lisääntynyt vilkkaus
lihaskireydet ja lihaskivut
selkäkivut, päänsärky
tasapainohaasteet
motoriset toimitahäiriöt
kuulon ja näön haasteet
